Optikassi-hankkeessa tutkittiin ostoskassien ilmastovaikutuksia

Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillinen yliopiston selvityksessä on vertailtu erilaisten kassimateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä niiden koko elinkaaren ajalta. Muovikassia verrattiin paperi- ja kangaskasseihin ja uusiomuovisiin ja biohajoaviin ostoskasseihin. Tutkimuksen mukaan ostoskassien valmistuksen, käytön ja hävityksen kasvihuonekaasupäästöt eivät ole merkittäviä muun kulutuksen rinnalla. Yllättäen selvisi, että uusiomuovikassi rasittaa ympäristöä kangas-kassia vähemmän.

Hankkeen päärahoittajana oli Tekesin ClimBus – Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelma. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat ja sitä rahoittivat ostoskasseja tai niiden materiaalia Suomessa valmistavat yritykset: Suominen Joustopakkaukset Oy, Plastiroll Oy, UPM-Kymmene Oyj Wisapaper ja Cabassi Oy.

Suomessa myydään vuosittain vajaat 300 miljoonaa ostoskassia, joista valtaosa on muovikasseja. Niiden vaikutus ilmastonmuutokseen on muun kulutuksen rinnalla pientä. Kassien laittaminen keskinäiseen paremmuusjärjestykseen on moniulotteinen ongelma, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Eri materiaaleista valmistettujen kassien keskinäinen paremmuus riippuu ennen kaikkea kangaskassien käyttömäärästä sekä kotitalouden jätehuoltoratkaisuista (käytettyjen jätepussien määrästä ja painosta).

Uusiomuovikassi vaikuttaisi parhaalta vaihtoehdolta

OPTIKASSI-hankkeen tulosten perusteella uusiomateriaaleista valmistettu muovikassi vaikuttaa nykytilanteessa parhaalta vaihtoehdolta. Paperi- ja muovikassin paremmuudessa keskeistä on jätepussien painon lisäksi paperin kierrätysaste ja paperin hajoamisaste kaatopaikalla. Mikäli suurin osa paperikasseista kierrätetään, paperikassi on todennäköisesti ympäristön kannalta parempi kuin muovikassi. Tämä pätee ainoastaan valkoisille paperikasseille. Ruskeita paperikasseja ei voi kierrättää paperinkeräyksen kautta.

Aiemmista tuloksista poiketen puuvillainen kestokassi ei ole paras kauppakassi. Puuvillan valmistuksessa tarvitaan paljon energiaa ja kasteluvettä, joiden tuotannossa aiheutuu runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi kestokasseja käytettäessä jätehuolto on ratkaistava muilla kertakäyttöisillä pusseilla, jolloin korvaavien pussien paino nousee ratkaisevaan asemaan. Kevyillä jätepusseilla ja suurilla käyttömäärillä puuvillakassi ohittaa kestävyydessä muovikassin, mutta ei uusiomuovikassia tai paperikassia. Tulosten valossa kestokasseihin olisi käytettävä muita kuituja puuvillan sijasta. Biohajoava ostoskassi todettiin huonoimmaksi vaihtoehdoksi. Nykyisellään niihin lisätään lujuuden parantamiseksi seosaineita, jotka ovat fossiilisperäisiä. Niiden biohajoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, kun pusseja kompostoidaan tai viedään kaatopaikalle. Biohajoava ostoskassi oli päästöiltään vertailukelpoinen muihin kasseihin ainoastaan, jos se poltettiin tai mädätettiin biokaasuksi.

Ostoskassien tuotekehitystä kannattaa jatkaa

Ostoskassi on osa suurempaa kokonaisuutta, ja kuluttajan kannattaa muuttaa ostoskassien avulla kaupassakäyntitottumuksiaan ja jätehuoltoaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Tehokkaimmin ostoksilla käynnin ilmastovaikutusta voi vähentää käymällä harvemmin kaupassa ja ostamalla täysiä kassillisia. Vaikka ostoskassien vaikutus ilmastonmuutokseen on vähäinen, kuluttajat haluavat tuotteita, jotka mahdollistavat ekologisemman elämäntavan. Tämän vuoksi ostoskassien tuotekehittelyä kannattaa jatkaa. Suurimmat ilmastohyödyt saavutetaan, jos tuotekehittelyllä saadaan aikaan muutoksia ihmisten liikkumisessa tai kulutustottumuksissa. Tulosten pohjalta pelkästään muovikasseihin kohdistu-vat rajoitukset eivät ole Suomessa perusteltavissa.

Lisätietoja:

Julkaisu: Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen, Tuomas Mattila, Marjukka Kujanpää, Tuuli Myllymaa, MarjaRiitta Korhonen, Risto Soukka ja Helena Dahlbo. Suomen ympäristö 2/2009.

Tiedote 28.1.2009, SYKE/Mattila/Dahlbo/Sonck/Pellinen
Suomen ympäristökeskus ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Painamattomat paperikassit